Vanhojen rakennusten kattojen entisöinti on eri asia kuin tavallinen kattoremontti. Kun omistat 1800-luvun pappilan, 1920-luvun hirsihuvilan tai sotien jälkeisen rintamamiestalon, katto on osa rakennuksen historiaa ja ilmettä. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten vanhojen rakennusten katot kunnostetaan niin, että rakennuksen arvo säilyy ja katto pitää vettä vielä seuraavat vuosikymmenet.
Ero tavalliseen remonttiin on yksinkertainen. Tavallisessa kattoremontissa vaihdetaan vanha kate uuteen. Entisöinnissä alkuperäistä korjataan niin pitkälle kuin se on järkevää, ja vain loppuun kulunut uusitaan samalla tekniikalla.
Mitä vanhojen rakennusten katoissa on alun perin käytetty
Suomalaisten vanhojen rakennusten katot jakautuvat muutamaan selkeään tyyppiin. Maaseudun vanhimmissa rakennuksissa on käytetty pärekattoa ja tervattua lautakattoa. Kaupunkien kivitaloissa, kirkoissa ja kartanoissa yleistyi 1800-luvulla käsin saumattu peltikatto, jota kutsutaan myös rivipeltikatoksi.
Savitiilikatto yleistyi 1900-luvun alussa erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomessa. Kattohuopa tuli laajaan käyttöön 1920-1930-luvuilla, ja sotien jälkeen huopakatto oli rintamamiestaloissa tavallisin vaihtoehto. 1950-1980-luvuilla katoille asennettiin paljon asbestisementtilevyjä, jotka tunnetaan yleisesti mineriittinä.
Jokainen näistä vaatii omanlaisensa korjaustavan. Pärekatto tervataan, peltikatto maalataan pellavaöljymaalilla ja savitiilikatosta vaihdetaan rikkinäiset tiilet. Sama korjausohje ei sovi kaikkiin.
Vanhojen rakennusten kattojen entisöinti käytännössä
Ammattilainen aloittaa aina kuntotutkimuksella. Ullakolta tarkistetaan kattotuolien ja ruoteiden kunto, lahovauriot räystäillä ja savupiipun pellityksen ympärillä sekä vanhojen vuotojen jäljet. Huolellinen kattokartoitus ennen remonttia paljastaa, onko katossa paikallisia vaurioita vai koko rakenteen ongelma.
Tyypillinen tilanne on 1930-luvun puutalo, jonka saumattu peltikatto on ollut maalaamatta 20 vuotta. Pinnalla on ruostetta ja omistaja on jo varannut urakoitsijan uusimaan koko katon. Kun pelti tutkitaan tarkemmin, ruoste osoittautuu pintaruosteeksi kaikkialla muualla paitsi räystäiden ja vesikourujen kohdalla. Räystäspellit uusitaan, loppu puhdistetaan ja maalataan, ja katto palvelee seuraavat 30-40 vuotta selvästi uusimista halvemmalla.
Entisöinnin vaiheet etenevät yleensä näin:
1. Kuntotutkimus ja dokumentointi valokuvin ennen töiden aloittamista
2. Selvitys rakennuksen suojelutilanteesta ja tarvittavista luvista
3. Vaurioituneiden ruoteiden ja aluslaudoituksen paikkakorjaus samalla puulajilla
4. Katteen korjaus alkuperäisellä tekniikalla
5. Pintakäsittely, kuten tervaus tai öljymaalaus
Materiaalikohtaiset korjausperiaatteet
Käsin saumattu peltikatto on Suomen arvokkaimpia kattoperinteitä. Siinä on sekä pysty- että poikkisaumat, ja levyt ovat kapeampia kuin nykyisessä rullasaumatussa konesaumakatteessa. Paikkakorjaukset tehdään peltisepän käsityönä, ja maalaukseen käytetään pellavaöljymaalia, joka uusitaan noin 8-15 vuoden välein. Ammattilaisen tekemä peltikaton huoltomaalaus maksaa tyypillisesti 15-30 €/m².
Savitiilikatto kestää hyvin hoidettuna yli sata vuotta. Yleensä katon heikoin kohta ei ole tiili vaan ruoteet, kiinnikkeet ja harjan sekä piipun tiivistykset. Ehjät tiilet kannattaa ottaa talteen ja asentaa takaisin, ja puuttuvia voi löytää purkutavarana. Tästä lisää artikkelissa vanhan tiilikaton kunnostus ilman koko katon uusimista.
Pärekatto kestää tervattuna noin 30-40 vuotta. Se tervataan muutaman vuoden välein, ja paikkaus onnistuu vaihtamalla vaurioituneet päreet. Pärekattoihin erikoistuneita tekijöitä on vähän, joten aikataulussa kannattaa varautua jonotukseen.
Mineriittikatto on erikoistapaus. Ennen vuotta 1994 rakennetuissa taloissa on tehtävä asbestikartoitus ennen purkutöitä, ja asbestipitoisen katteen purku kuuluu vain siihen luvan saaneelle urakoitsijalle.
Myytti: konesaumakate on sama asia kuin vanha saumattu peltikatto
Moni ajattelee, että konesaumakate on vanhan saumatun peltikaton moderni vastine ja käy siksi suoraan sen tilalle. Ulkonäkö kuitenkin muuttuu selvästi. Tehdasvalmisteisessa konesaumakatteessa on pitkät yhtenäiset levyt ilman poikkisaumoja, saumat ovat korkeammat ja pinta on usein tasaisempi.
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa rakennuksessa ero näkyy kadulle asti. Suojellussa rakennuksessa vaihto voi olla kielletty kokonaan, ja suojelemattomassakin talossa se vaikuttaa rakennuksen arvoon ja ilmeeseen.
Lupa-asiat, suojelu ja avustukset
Jos rakennuksella on asemakaavassa sr-merkintä tai se on suojeltu rakennusperintölain nojalla, katemateriaalin tai kattomuodon muutos vaatii lähes aina luvan. Usein myös museoviranomainen antaa lausunnon. Kunnan rakennusvalvonnan kanta kannattaa kysyä ennen tarjouspyyntöjä, ei vasta urakan alettua. Tarkemmin aiheesta kerrotaan artikkelissa kattoremontin lupa-asiat.
Museovirasto myöntää korjausavustuksia kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten korjaamiseen. Avustusta haetaan ennen töiden aloittamista, ja ehtona on yleensä perinteisten menetelmien ja materiaalien käyttö. Museoviraston korjauskortistosta löytyy myös maksutonta ohjeistusta esimerkiksi peltikattojen ja päreiden korjaamiseen.
Yleisimmät virheet vanhan katon korjauksessa
Ensimmäinen virhe on tiivis aluskate tuulettuvaan rakenteeseen. Vanhat ullakot on suunniteltu tuulettumaan räystäiden ja harjan kautta. Kun kosteutta läpäisemätön kalvo ja paksu lisäeristys asennetaan ilman tuuletusrakoa, ruoteet ja kattotuolit alkavat homehtua muutamassa vuodessa.
Toinen virhe on painavamman katteen asentaminen tarkistamatta kantavia rakenteita. Vanhoja kattotuoleja ei ole mitoitettu nykyisten Eurokoodin lumikuormien mukaan. Jos huopakatto vaihdetaan betonitiileen, rakenteet on tarkistettava, varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomen suurten lumikuormien alueilla.
Kolmas virhe on väärä maali. Vanhan peltikaton maalaaminen kalvoa muodostavalla nykymaalilla vanhan öljymaalin päälle johtaa usein hilseilyyn jo 3-5 vuodessa.
Kattoturva ja nykyvaatimukset vanhassa talossa
Entisöidylläkin katolla tarvitaan kattoturvatuotteita. Lumiesteet, kattosillat ja lapetikkaat voidaan sovittaa vanhaan kattoon valitsemalla katteen sävyyn maalatut mallit ja kiinnittämällä ne saumoihin, jolloin peltiin ei tarvitse porata reikiä. Kattolumien pudotus kannattaa talvella tilata ammattilaiselta, sillä vanha pelti voi vaurioitua lapion terästä.
Pelkkiin peltisepäntöihin voi kääntyä myös peltiliikkeen puoleen, ja yksittäiset rakennustarvikkeet löytyvät rautakaupoista. Jos remontti laajenee julkisivuihin ja sisätiloihin, remonttipalvelu voi olla oikea valinta. Kattoliike on erikoistunut kattourakoinnin ja katemateriaalien kokonaisuuteen. Vanhoja rakennuksia korjattaessa kannattaa kysyä urakoitsijalta, onko heillä referenssejä juuri perinteisistä katteista.
UKK
Voiko vanhan peltikaton korjata, vaikka siinä on ruostetta?
Useimmiten voi. Pintaruoste puhdistetaan ja käsitellään ennen maalausta, ja vain läpiruostuneet kohdat, yleensä räystäät ja kourut, uusitaan. Koko katon uusiminen on tarpeen vasta, kun pelti on ohentunut laajalta alueelta.
Saako suojeltuun rakennukseen vaihtaa uuden katemateriaalin?
Yleensä vain, jos materiaali vastaa alkuperäistä. Muutos vaatii luvan, ja museoviranomainen voi edellyttää perinteistä tekniikkaa, esimerkiksi käsin saumattua peltiä konesaumakatteen sijaan.
Paljonko vanhan katon entisöinti maksaa uusimiseen verrattuna?
Huoltomaalaus ja paikkakorjaukset maksavat tyypillisesti murto-osan uusimisesta. Täysin perinteisellä käsityöllä tehty uusi saumattu peltikatto tai pärekatto voi kuitenkin olla selvästi kalliimpi kuin tehdasvalmisteinen kate.
Kun katto kunnostetaan rakennuksen ehdoilla
Vanhojen rakennusten kattojen entisöinti onnistuu, kun lähtökohtana on korjata eikä vaihtaa. Selvitä ensin rakenteiden kunto ja suojelutilanne, säilytä tuulettuva rakenne ja käytä alkuperäisiä materiaaleja ja pintakäsittelyjä. Säännöllisesti maalattu, tervattu tai paikattu vanha katto voi kestää pidempään kuin moni uusi.