Sammaleen ja levän peittämä kattopinta on Suomessa tuttu näky varsinkin pohjoiseen suuntautuvilla lappeilla, ja moni taloyhtiö tai omakotitalon omistaja päätyy jossain vaiheessa miettimään kattojen pesuaineita ja niiden kemikaaleja sekä ympäristövaikutuksia. Aihe ei ole yhdentekevä, sillä väärä aine voi vaurioittaa katetta, valua haitallisena pihamaan kasvillisuuteen tai päätyä sadevesijärjestelmän kautta lähivesistöön.
Miksi Suomen ilmasto altistaa katot sammaloitumiselle
Kostea ja vaihteleva ilmasto on sammaleen ja levän paras kasvualusta. Erityisesti pohjoiseen ja varjoisaan suuntaan viistävät lappeet pysyvät kosteina pidempään kuin etelään avautuvat, ja juuri näille alueille sammal ja home iskostuvat ensimmäisenä.
Puiden alla sijaitsevat katot kärsivät lisäksi lehtikarikkeesta ja oksista, jotka pidättävät kosteutta katteen pinnalla. Loivilla katteilla, kuten huopakatteella, vesi ei myöskään valu pois yhtä tehokkaasti kuin jyrkällä harjakatolla, mikä lisää sammaloitumisriskiä entisestään.
Sammaloituminen ei ole pelkkä ulkonäkökysymys. Juuret tunkeutuvat katemateriaalin saumoihin ja pintaan, mikä voi lyhentää katteen käyttöikää huomattavasti – varsinkin jos ongelmaa ei huomata ajoissa. Lisätietoa aiheesta löytyy artikkelista kattojen sammaleenpoisto, jossa käsitellään tarkemmin poistotapoja.
Millaisia pesuaineita katon pesuun käytetään
Katon pesuun tarkoitetut kemikaalit jakautuvat karkeasti kolmeen ryhmään. Ensimmäinen on mekaaninen pesu ilman kemikaaleja, jossa sammal ja lika irrotetaan harjaamalla ja huuhtelemalla matalalla paineella. Tämä sopii lähes kaikille katemateriaaleille eikä kuormita ympäristöä.
Toinen ryhmä on biosidipitoiset sammaleenpoistoaineet, joiden vaikuttava aine on usein bentsalkoniumkloridi tai natriumhypokloriitti. Nämä tehoavat nopeasti, mutta ovat myös reaktiivisimpia – ne voivat haalistaa maalipintoja, syövyttää metalliliitoksia ja ovat haitallisia vesieliöille, jos niitä pääsee suoraan ojaan tai vesistöön.
Kolmas ryhmä ovat pinnoitusta edeltävät esikäsittelyaineet, joita käytetään esimerkiksi ennen tiili- tai peltikatteen pinnoitusta. Näiden tarkoitus on paitsi poistaa sammal ja lika, myös parantaa uuden pinnoitteen tarttuvuutta.
Biosidit, home ja sammaleenesto – mitä käyttöturvallisuustiedote kertoo
Kaikki myytävät biosidivalmisteet kuuluvat EU:n biosidiasetuksen piiriin, ja niistä pitää löytyä käyttöturvallisuustiedote, josta selviää muun muassa aineen vaarallisuusluokitus, suositellut suojavarusteet ja ohjeet hävittämiseen. Ammattilainen osaa tulkita tätä tietoa ja mitoittaa käsittelyn oikein, kun taas maallikko saattaa käyttää ainetta liian vahvana tai väärässä lämpötilassa.
Käytännön esimerkki havainnollistaa asiaa hyvin: taloyhtiön hallitus on huolissaan katon pohjoislappeen tummumisesta ja tilaa pesun ilman kattokartoitusta. Urakoitsija käyttää vahvaa klooripitoista ainetta, joka toimiikin tehokkaasti sammalta vastaan, mutta samalla haalistaa maalipinnoitetun peltikatteen värin epätasaisesti ja aine valuu sadeveden mukana suoraan sadevesikaivoon. Tällaisissa tilanteissa oikea pesuaine ja oikea käsittelytapa olisi pitänyt valita katemateriaalin ja ympäristön ehdoilla, ei pelkän tehon perusteella.
Yleinen väärinkäsitys on, että ”mitä vahvempi kemikaali, sitä parempi lopputulos”. Todellisuudessa liian vahva aine voi vaurioittaa katemateriaalin pintakäsittelyä pysyvästi ja jopa lyhentää katteen käyttöikää, vaikka sammal saataisiinkin hetkeksi pois. Kevyempi, oikein annosteltu käsittely toistettuna säännöllisesti on usein sekä katteelle että ympäristölle parempi ratkaisu kuin kertaluonteinen shokkikäsittely.
Ympäristövaikutukset ja turvallinen käyttö
Katon pesuvedet valuvat useimmiten suoraan hulevesiviemäriin tai maastoon, eivät jätevedenpuhdistamon kautta. Tämä tarkoittaa, että pesussa käytetyt kemikaalit päätyvät usein sellaisenaan ojiin, puroihin tai järviin. Erityisesti klooripohjaiset aineet ovat myrkyllisiä vesieliöille jo pieninä pitoisuuksina.
Vastuullinen kattoliike ottaa tämän huomioon suojaamalla lähellä olevat istutukset, kattamalla sadevesikaivot tarvittaessa ja käyttämällä annostelua, joka riittää tehoamaan mutta ei valu ympäristöön hallitsemattomasti. Monet ammattikäytössä olevat valmisteet ovat myös biohajoavia, mikä pienentää riskiä, mutta ei poista tarvetta työn huolelliseen toteutukseen.
Työturvallisuus on toinen puoli asiaa. Katolla työskentely on jo itsessään korkean paikan työtä, ja kun mukaan lisätään ihoa ja hengitysteitä ärsyttäviä kemikaaleja, riskit kasvavat. Tästä syystä ammattilaiset käyttävät asianmukaisia kattoturvatuotteita sekä henkilökohtaisia suojaimia pesutöiden aikana – tämä ei ole pelkkä suositus vaan usein myös työturvallisuuslainsäädännön vaatimus.
Katemateriaali ratkaisee, mikä pesuaine sopii
Kaikki pesuaineet eivät sovi kaikille katteille, ja tämä on yksi yleisimmistä virheistä pesutöissä. Tiilikate ja betonitiilikate kestävät yleensä hyvin myös vahvempia käsittelyjä, koska pinta on huokoinen ja kemiallisesti kestävä – tarkempaa tietoa eri tiilityyppien ominaisuuksista löytyy artikkelista tiilikatto ja sen kestävyys.
Peltikate ja konesaumakate sen sijaan ovat herkempiä: maalipinnoite voi haalistua tai kulua liian voimakkaan kemikaalin tai korkeapaineisen pesun seurauksena. Huopakate ja kumibitumikate taas kestävät kemikaaleja yleensä hyvin, mutta mekaaninen hankaus voi vaurioittaa pintarakennetta, jolloin vedeneristyksen käyttöikä lyhenee.
Tasakaton bitumikermeillä tai muovipohjaisilla vedeneristeillä pesu kannattaa tehdä erityisen varovasti, sillä pinnoite on ohut ja suora auringonvalo yhdistettynä kemikaalijäämiin voi kiihdyttää materiaalin haurastumista.
Yleisiä virheitä katon pesussa
Yksi tyypillisimmistä virheistä on korkeapainepesurin käyttö liian lähellä katetta tai liian suurella paineella, jolloin sammalen mukana irtoaa myös katteen suoja-ainetta tai pinnoitetta. Toinen virhe on pesun ajoittaminen kirkkaaseen auringonpaisteeseen, jolloin kemikaali kuivuu pintaan liian nopeasti eikä ehdi vaikuttaa juuristoon asti.
Kolmas yleinen ongelma on se, ettei katon kuntoa tarkisteta ennen pesua. Jos katteessa on jo halkeamia tai heikentyneitä kohtia, kemikaali ja vesi voivat päästä rakenteisiin ja aiheuttaa kosteusvaurioita yläpohjaan. Tämän vuoksi ennen laajempaa pesu- tai huoltotoimenpidettä kannattaa harkita ammattilaisen tekemää tarkastusta.
UKK
Voiko katon pestä itse ilman kemikaaleja?
Kevyen sammalkasvuston voi usein poistaa harjaamalla ja huuhtelemalla matalalla paineella, mutta pinttynyt levä- tai sammalkasvusto vaatii yleensä biosidipitoisen aineen ja oikean annostelun, jotta juuristo saadaan tuhottua eikä kasvusto palaa muutaman kuukauden kuluttua.
Ovatko kattojen pesuaineet vaarallisia lemmikeille tai kasveille?
Monet biosidipitoiset aineet ovat haitallisia sekä eläimille että kasvillisuudelle, jos niitä pääsee valumaan suoraan maahan tai vesistöön suurina pitoisuuksina. Tästä syystä pesutyö kannattaa teettää ammattilaisella, joka osaa suojata lähiympäristön ja annostella aineen oikein.
Kuinka usein katto kannattaa pestä sammaleen varalta?
Tarve riippuu katteen materiaalista, katon suunnasta ja lähiympäristön puustosta, mutta yleisenä ohjenuorana varjoisat ja pohjoiseen suuntaavat katot kannattaa tarkastaa vuosittain ja pestä tarvittaessa 3–5 vuoden välein ennen kuin sammal ehtii vaurioittaa katetta pysyvästi.
Yhteenveto
Kattojen pesuaineiden valinta ei ole vain tehokkuuskysymys, vaan siihen liittyy katemateriaalin kestävyys, työturvallisuus ja ympäristövastuu yhtä aikaa. Oikein valittu ja annosteltu aine poistaa sammalen vaurioittamatta katetta, kun taas väärä valinta voi lyhentää katon käyttöikää ja aiheuttaa tarpeetonta kuormitusta lähiympäristöön. Kun katon kunnosta tai sopivasta pesutavasta on epävarmuutta, kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen – oikean kumppanin löytämiseen saa apua artikkelista kattoliikkeen valinta.