Aluskatteen uusiminen on ajankohtainen jokaisessa omakotitalossa, jonka vesikatto on yli 30-40 vuotta vanha. Aluskatteen alla oleva tuulettuva väli ratkaisee usein, pysyykö yläpohja kuivana vai alkaako ullakolle tiivistyä kosteutta. Tämä artikkeli on tarkoitettu omakotitalon omistajalle ja taloyhtiön hallitukselle, joka miettii kattoremonttia. Siinä käydään läpi, milloin aluskate pitää uusia, miten tuuletusväli mitoitetaan ja mitkä virheet maksavat myöhemmin eniten.
Hyöty on suora: kun tiedät oikeat mitat ja oikeat kysymykset, pystyt arvioimaan urakkatarjouksia ja huomaat, jos jokin olennainen puuttuu suunnitelmasta.
Mikä aluskate on ja miksi se vanhenee
Aluskate on varsinaisen katteen alla oleva toinen vedenpitävä kerros. Se ohjaa räystäälle veden, joka pääsee katteen läpi viistosateella, tuulen mukana tulevan lumen sulaessa tai tiilen murtuessa. Suomessa sen merkitys korostuu, koska lumikuorma ja jäätymis-sulamissyklit rasittavat katetta joka talvi.
1960-1980-luvun taloissa aluskatteena on usein bitumipaperia, ohutta muovia tai pelkkää tervapahvia. Ne haurastuvat ja repeilevät naulojen kohdalta, ja UV-säteily on voinut tuhota ne räystäiltä kokonaan. Nykyaikaiset kuituvahvisteiset aluskatteet kestävät 30-50 vuotta, mutta vain jos ne asennetaan oikein ja niiden alapuolinen tila tuulettuu.
Aluskatetta ei voi käytännössä uusia ilman katteen purkamista. Siksi kysymys ratkeaa yleensä samalla, kun päätetään vesikaton uusimisesta.
Merkit siitä, että aluskatteen uusiminen on edessä
Ammattilainen aloittaa ullakolta, ei katolta. Taskulampulla näkee nopeasti, onko aluskatteessa repeämiä, roikkuvia kohtia tai valumajälkiä. Tummuneet tai mustuneet kohdat ruoteiden ja kattotuolien pinnassa kertovat toistuvasta kosteudesta. Huurre aluskatteen alapinnassa pakkasaamuna viittaa riittämättömään tuuletukseen tai ilmavuotoon asuintiloista.
Kattokartoituksessa käydään lisäksi läpi räystäiden ja läpivientien kunto sekä ruoteiden lahoisuus. Lue tarkemmin, mitä kattokartoituksessa tutkitaan ennen remonttipäätöstä. Taloyhtiössä kartoitus on käytännössä välttämätön, jotta osakkaat saavat päätöksentekoon perustellut tiedot.
Tuulettuvan välin mitoitus aluskatteen ylä- ja alapuolella
Tuulettuvia välejä on kaksi, ja niitä sekoitetaan jatkuvasti. Ensimmäinen on katteen ja aluskatteen välissä. Se syntyy aluskatteen päälle lappeen suuntaisesti asennettavista tuuletusrimoista, joiden päälle ruoteet tulevat. Toinen on aluskatteen ja lämmöneristeen välissä, eli varsinainen yläpohjan tuuletustila.
Katteen alapuolisen välin korkeus on tyypillisesti 22-50 mm. Peltikatteissa, kuten profiilipelti- ja konesaumakatteissa, käytetään usein vähintään 32 mm rimaa, koska pellin alapintaan tiivistyy kondenssivettä kirkkaina öinä, ja sen täytyy päästä kuivumaan. Tiilikatoissa riittää usein 22-25 mm, mutta loivalla lappeella ja pitkillä lappeilla kannattaa nostaa korkeutta.
Aluskatteen alapuolisen tuuletusvälin mitoitus riippuu rakenteesta. Kylmällä ullakolla tilaa on yleensä runsaasti, ja olennaista on tuuletusaukkojen sijainti: korvausilma tulee räystäiltä ja poistuu harjalta tai päätykolmioista. Tuuletusaukkojen yhteispinta-alaksi mainitaan usein noin 1:500 yläpohjan pinta-alasta. Vinoissa, ullakottomissa yläpohjissa ja mansardikatoissa eristeen ja aluskatteen väliin jätetään yleensä 50-100 mm vapaata tilaa, ja jokaisen kattotuolivälin pitää olla auki sekä räystäältä että harjalta.
Mitat ovat aina suunnittelijan ja tuotevalmistajan ohjeiden alaisia. Esimerkiksi Tyvek-, Kerabit- ja Isola-aluskatteille on omat asennusohjeensa, ja takuu edellyttää niiden noudattamista. Aiheesta on lisää artikkelissa yläpohjan tuuletus ja kosteuden hallinta.
Myytti: mitä enemmän tuuletusta, sitä parempi
Tämä on alan sitkein väärinkäsitys. Liiallinen tuuletus tuo kylmään yläpohjaan jatkuvasti kosteaa ulkoilmaa. Kirkkaana syysyönä aluskate jäähtyy säteilemällä taivaalle useita asteita ulkoilmaa kylmemmäksi, ja ulkoilman kosteus tiivistyy sen alapintaan. Tutkimuksissa on havaittu, että tällainen alijäähtyminen kastelee ullakon puurakenteita etenkin rannikolla ja järvialueilla.
Ratkaisu ei ole tuuletuksen tukkiminen, vaan oikean kokoiset aukot ja ennen kaikkea ilmatiivis yläpohja. Suurin osa ullakon kosteusongelmista johtuu asuintilojen lämpimästä ilmasta, joka vuotaa ylös valaisinrasioista, hormien ympäriltä ja yläkerran kattoluukusta.
Toinen yleinen myytti koskee diffuusioavoimia aluskatteita. Ne päästävät vesihöyryä läpi, mutta ne eivät korvaa tuuletusväliä suomalaisessa ilmastossa. Suunnittelija voi poikkeustapauksissa hyväksyä ratkaisun ilman alapuolista väliä, mutta se on tarkkaan laskettu erikoisratkaisu eikä yleinen oikotie.
Aluskatteen uusiminen käytännössä vaihe vaiheelta
Työjärjestys on kaikissa katemateriaaleissa pääpiirteittäin sama:
1. Vanhan katteen, ruoteiden ja aluskatteen purku lohkoittain, jotta yläpohja ei jää kerralla sateen armoille.
2. Kattotuolien ja räystäsrakenteiden tarkastus, lahovaurioiden korjaus ja tarvittaessa vahvistus nykyisen lumikuormavyöhykkeen mukaiseksi.
3. Aluskatteen asennus räystäältä harjalle limityksin, saumojen teippaus ja läpivientien tiivistys valmistajan kauluksilla.
4. Tuuletusrimojen ja ruoteiden asennus sekä räystään ja harjan tuuletusreittien varmistaminen.
5. Uuden katteen, pellitysten, sadevesijärjestelmän ja kattoturvatuotteiden asennus.
Lumikuorma on Suomessa keskeinen mitoitusperuste. Eurokoodin mukainen maanpinnan lumikuorma vaihtelee rannikon noin 2,0 kN/m²:stä Itä- ja Pohjois-Suomen 3,0-3,5 kN/m²:iin, joten Kuopiossa tai Kajaanissa kattotuolien kunto tarkastetaan tarkemmin kuin Helsingissä. Kun painava tiilikate vaihdetaan kevyeen peltikatteeseen, rakenteet kevenevät, mutta lumiesteiden ja kattosiltojen kiinnitykset on silti mitoitettava uudelleen.
Kustannuksina aluskatemateriaali on yleensä 3-10 €/m², joten se on pieni osa koko vesikaton uusimisen hinnasta. Omakotitalon katon uusiminen maksaa tyypillisesti 80-180 €/m² katemateriaalista, purkutyöstä ja korjattavien rakenteiden määrästä riippuen. Vaiheista kerrotaan tarkemmin artikkelissa kattoremontti omakotitaloon.
Yleisimmät virheet aluskatetyössä
Ensimmäinen virhe on tukkia räystään tuuletus. Lisäeristyksen yhteydessä puhallusvilla valuu räystäälle ja sulkee ilmareitin, jolloin koko tuuletus pysähtyy. Ammattilainen asentaa räystäille tuulenohjaimet tai eristelevyt ennen puhallusta.
Toinen virhe on jättää aluskate räystäällä lyhyeksi. Aluskatteen täytyy ulottua räystäskourun puolelle tai erilliselle räystäspellille asti, muuten sen päältä valuva vesi päätyy seinän yläosaan ja otsalaudan taakse. Tämä näkyy usein vasta vuosien päästä lahona räystäsrakenteessa.
Kolmas virhe on hoitaa läpiviennit huolimattomasti. Savupiipun, ilmanvaihtohormin ja kattoikkunan ympärille tarvitaan valmistajan omat kaulukset tai huolellinen teippaus. Pelkkä vapaasti leikattu aukko vuotaa ensimmäisessä viistosateessa.
Kuka työn tekee
Pelkät pellit ja peltisepäntyöt voi hankkia peltiliikkeestä, ja aluskatteen sekä rimat saa rautakaupasta. Laajoissa remonteissa, joissa samalla uusitaan julkisivut tai sisätilat, voi olla järkevää käyttää remonttipalvelua. Kattoliike on kuitenkin erikoistunut kattourakointiin ja katemateriaaleihin kokonaisuutena, eli aluskatteeseen, tuuletukseen, katteeseen ja kattoturvatuotteisiin samassa urakassa. Siksi myös vastuu toimivasta kokonaisuudesta on yhdellä toimijalla.
Tarjouksia vertaillessa kannattaa pyytää kirjallisesti aluskatteen tuotenimi, tuuletusrimojen mitta ja kuvaus räystään sekä harjan tuuletusratkaisusta. Jos tarjouksessa lukee vain ”uusi aluskate”, tieto ei riitä vertailuun.
UKK
Voiko aluskatteen uusia ilman, että koko kate puretaan?
Ei käytännössä. Aluskate on katteen ja ruoteiden alla, joten sen vaihtaminen edellyttää katteen purkamista. Paikallisia korjauksia voi tehdä ullakon puolelta, mutta ne ovat väliaikaisia.
Kuinka paksu tuuletusväli aluskatteen ja katteen väliin tarvitaan?
Yleensä 22-50 mm. Peltikatteissa käytetään tavallisesti vähintään 32 mm rimaa, ja loivat sekä pitkät lappeet vaativat korkeamman välin. Lopullinen mitta tulee suunnitelmasta ja tuotevalmistajan ohjeista.
Mikä on aluskatteen käyttöikä?
Nykyaikaisen kuituvahvisteisen aluskatteen käyttöikä on 30-50 vuotta, kun se on suojassa UV-säteilyltä ja sen alapuoli tuulettuu. Vanhat bitumipaperit ja ohuet muovit ovat yleensä käyttöikänsä päässä 30-40 vuoden kuluttua.
Toimiva katto vaatii kuivan ullakon
Aluskate ja tuuletusväli eivät näy kadulle, mutta juuri ne ratkaisevat, kestääkö uusi katto 50 vuotta vai alkaako ullakko homehtua kymmenessä vuodessa. Tarkista ullakko pakkasaamuna ennen remonttipäätöstä, vaadi tarjouksiin tuuletusratkaisun kuvaus ja varmista, että yläpohja on ilmatiivis ennen kuin tuuletusta lisätään. Silloin katemateriaalin valinta on enää makuasia.