Kumibitumikate on tasakattojen ja loivien kattojen yleisin vedeneriste Suomessa, mutta sen käyttöalueet ulottuvat paljon tasakattoja laajemmalle. Tämä artikkeli on omakotitalon omistajalle, taloyhtiön hallituksen jäsenelle tai remontoijalle, joka harkitsee katteen uusimista ja haluaa tietää, sopiiko kumibitumikate juuri hänen kattoonsa. Kun tiedät materiaalin vahvuudet ja rajat, osaat kysyä urakoitsijalta oikeat kysymykset ja vertailla tarjouksia järkevästi.
Mitä kumibitumikate on ja miten se eroaa vanhasta kattohuovasta
Kumibitumikate on bitumikermi, jonka bitumiin on sekoitettu SBS-kumia (styreeni-butadieeni-styreeni). Kumi tekee bitumista joustavan myös pakkasella. Laadukas SBS-kermi pysyy taipuisana noin -20 °C:een asti, kun vanha hapetettu bitumihuopa haurastui ja halkeili jo lievässä pakkasessa.
Kermin sisällä on kantava kerros, yleensä polyesterihuopa tai lasikuitu. Polyesteri kestää venymistä ja rakenteen liikkeitä paremmin, ja siksi sitä käytetään vaativimmissa kohteissa. Pintakermin yläpinnassa on sirote, joka suojaa bitumia UV-säteilyltä.
Suomessa kumibitumikermejä valmistavat ja myyvät muun muassa Katepal, Icopal, Kerabit, Trebolit ja Isola. Tuotteet jaetaan alus- ja pintakermeihin, ja tasakatolle tehdään lähes aina kaksikerroksinen kermikate.
Kumibitumikatteen käyttöalueet katoissa
Pääkäyttökohde on tasakatto ja loiva katto. Kaltevuuden ollessa alle noin 1:3 saumattu kermikate on käytännössä ainoa järkevä vaihtoehto: tiilikate ja profiilipelti vaativat jyrkemmän lappeen, eikä konesaumakatekaan sovi aivan tasaisimmille katoille ilman erikoisratkaisuja. Rivitalot, kerrostalot, liikekiinteistöt ja 1960-1970-lukujen tasakattoiset omakotitalot ovat tyypillisiä kohteita.
Kumibitumia käytetään myös:
– pulpettikatoissa ja autotallien, katosten ja varastojen loivissa katoissa
– harjakatoissa bitumikattolaattoina (shingle), esimerkiksi aumakatoissa ja torneissa, joihin muotoiltava kate sopii hyvin
– tiilikattojen ja peltikattojen aluskatteena ja kourujen sekä jiirien vedeneristyksenä
– parvekkeiden, terassien ja pihakansien vedeneristeenä
– viherkattojen alla, jolloin käytetään juurisuojattua kermiä
Monimuotoisissa katoissa kumibitumin etu on, että sillä saadaan tiiviit liitokset läpivienteihin, kattokaivoihin ja seinänvierustoihin ilman monimutkaisia pellityksiä.
Myytti: tasakatto vuotaa aina
Sitkeä uskomus on, että tasakatto on rakenteena huono ja vuotaa ennemmin tai myöhemmin. Todellisuudessa vuotojen taustalla on lähes aina sama kolmikko: riittämätön kallistus, tukkeutuneet kattokaivot ja huolimattomasti tehdyt liitokset. Itse kumibitumikate pitää vettä, kun saumat on hitsattu oikein ja vesi pääsee pois.
Ammattilainen katsoo ensin, minne vesi katolla oikeasti valuu. Jos kaivojen väliin jää painaumia, joissa vesi seisoo viikkoja, kate vanhenee niistä kohdista nopeimmin. Kallistukset korjataan usein kallistuseristeillä samalla kun kate uusitaan. Lisää aiheesta löytyy artikkelista tasakatot ja niiden vedeneristys.
Näin kumibitumikate asennetaan
Ammattilainen aloittaa alustan kunnon tarkastuksesta. Vanhoja kermikerroksia voi joskus jättää paikalleen, mutta jos alla on kosteaa eristettä tai kerroksia on jo kolme-neljä, purku on ainoa kestävä ratkaisu. Kosteaa alustaa ei peitetä, koska kosteus kuplii kermin alle ja irrottaa sen.
Aluskermi kiinnitetään mekaanisesti tai hitsaamalla, ja pintakermi hitsataan kaasupolttimella sen päälle saumat limittäen. Läpiviennit, kattokaivot ja seinänvierustat tehdään erillisillä vahvikekaistoilla. Kuumatyö vaatii tekijöiltä tulityökortin ja kohteessa tulityöluvan, mikä rajaa poltinhitsausta esimerkiksi puurakenteisten kohteiden räystäillä. Niissä käytetään itseliimautuvia kermejä.
Työ onnistuu parhaiten touko-syyskuussa. Kermejä voi asentaa myöhemminkin, mutta alle +5 °C:ssa rullat jäykistyvät ja kastepisteen vaara kasvaa. Lokakuun lopulla aloitettu urakka Pohjois-Suomessa venyy helposti jouluun ja vaatii säähuputuksen.
Kustannukset ja elinkaari
Kaksikerroksisen kumibitumikatteen urakkahinta on suuntaa-antavasti 40-80 €/m² ilman purkua ja lisäeristyksiä. Kun mukaan tulee vanhan katteen purku, kallistuseristeet, uudet kattokaivot ja turvatuotteet, kokonaishinta nousee usein 100-150 €/m²:iin. Esimerkiksi 400 m²:n rivitalon tasakatto maksaa siis helposti 40 000-60 000 €.
Oikein tehty kaksikerroksinen kumibitumikate kestää tyypillisesti 30-40 vuotta. Yksikerroksinen pintahuopa harjakatolla jää 20-30 vuoteen. Kestävyyteen vaikuttavat erityisesti UV-rasitus, vedenpoisto ja huolto, joita käsitellään tarkemmin artikkelissa tasakaton elinkaari Suomen sääoloissa.
Tyypillinen tilanne on 1970-luvun rivitaloyhtiö, jonka katolle on vuosikymmenten aikana tehty paikkauksia päällekkäin. Kattokartoituksessa paljastuu, että osa lämmöneristeestä on kastunut. Hallitus vertaa silloin paikkausta ja kokonaisuusimista, ja usein laskelma kääntyy uusimisen puolelle, koska kastunut eriste heikentää myös energiatehokkuutta.
Suomen talvi ja kumibitumikatto
Tasakatolle kertyy lunta, jota jyrkkä harjakatto ei pidä. Rakenteet mitoitetaan Eurokoodin lumikuormavyöhykkeiden mukaan, jotka vaihtelevat etelärannikon noin 2,0 kN/m²:stä Itä- ja Pohjois-Suomen 3,0-3,5 kN/m²:iin. Runsaslumisina talvina kattolumien pudotus kannattaa tilata ammattilaiselta, jolla on oikeat välineet. Lapio tai jäärauta rikkoo kermin pinnan nopeasti.
Toinen talviongelma on jäätyvä kattokaivo. Kun sulamisvesi ei pääse pois, se nousee saumoihin ja pakastuu. Lämmitetyt kaivot tai sulanapitokaapelit ovat yleisiä erityisesti Oulun ja Rovaniemen seuduilla.
Yleisimmät virheet kumibitumikatteen hankinnassa
Ensimmäinen virhe on valita urakoitsija pelkän neliöhinnan perusteella. Halvin tarjous jättää usein pois kallistusten korjauksen tai kaivojen uusimisen, jotka tulevat lisätöinä myöhemmin.
Toinen virhe on uuden katteen hitsaaminen vanhan, kostean katteen päälle. Säästö on lyhytaikainen, koska kuplat ja irtoamat ilmestyvät 2-5 vuodessa.
Kolmas virhe on huollon laiminlyönti. Kumibitumikatto tarvitsee kaksi tarkastusta vuodessa: keväällä kaivot ja saumat, syksyllä lehdet ja roskat pois. Huomaamatta jäänyt tukos voi aiheuttaa vesivahingon, jonka korjaus maksaa enemmän kuin vuosikymmenen huollot.
Pelkät kermit saa toki rautakaupasta, ja pellitykset voi tilata peltiliikkeestä. Laajoissa remonteissa, joissa uusitaan samalla julkisivuja tai ikkunoita, mukana on usein remonttipalvelu. Kattoliike on kuitenkin erikoistunut juuri katteen, vedeneristyksen ja niiden liitosten kokonaisuuteen, ja se näkyy tasakaton yksityiskohdissa.
UKK
Voiko kumibitumikatteen asentaa itse?
Itseliimautuvilla kermeillä pienen varaston tai katoksen katteen voi asentaa itse. Asuinrakennuksen tasakatto kuuluu ammattilaiselle, koska kuumatyö vaatii tulityökortin ja liitosten tiiveys ratkaisee koko katon toimivuuden.
Kuinka usein kumibitumikatto pitää tarkastaa?
Vähintään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Taloyhtiöissä tarkastus kirjataan huoltokirjaan, ja kattokaivot puhdistetaan samalla.
Sopiiko kumibitumikate harjakatolle?
Sopii. Harjakatolle käytetään yleensä pintahuopaa tai bitumikattolaattoja, jotka ovat kevyitä ja sopivat monimuotoisille katoille. Ulkonäkö ja elinkaari eroavat tasakaton kaksikerroksisesta kermikatteesta.
Yhteenveto: milloin kumibitumikate on oikea valinta
Kumibitumikate on ylivoimainen tasakatoilla ja loivilla katoilla, ja sitä käytetään myös harjakatoilla, aluskatteena, parvekkeilla ja viherkattojen alla. Sen kestävyys riippuu enemmän alustasta, kallistuksista ja liitoksista kuin itse kermistä. Pyydä tarjouksessa erittely purusta, kallistuksista, kaivoista ja kermityypistä, niin vertailet urakoitsijoita samoilla perusteilla.