
Savupiipun pellitys on vesikaton vuotoherkin kohta, ja juuri siitä löytyy useimmiten syy, kun omakotitalon yläpohjasta tai katon alapinnasta löytyy kosteusläikkä piipun vierestä. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten savupiipun pellitys ja juohteen tiivistys tehdään oikein eri katemateriaaleilla, miksi kittaus ei ole korjaus ja mitä kannattaa vaatia kattoliikkeeltä. Kun tietää pellityksen rakenteen, vuodon syyn löytää nopeammin ja tarjouksia on helpompi vertailla.
Mistä savupiipun pellitys koostuu
Juohde on kohta, jossa vesikatto ja piipun muuraus kohtaavat. Liike on tässä kohdassa jatkuvaa: puurunkoinen katto elää kosteuden ja lumikuorman mukana, kun taas muurattu piippu seisoo omalla perustuksellaan. Siksi pellityksen täytyy sallia pieni liike vuotamatta.
Toimiva pellitys rakentuu kerroksittain. Etupelti eli alakaulus ohjaa veden piipun alapuolelta katteen päälle. Sivupellit kulkevat piipun sivuilla lappeen suuntaisesti, ja tiilikatolla ne tehdään usein porrastettuina askelpelteinä. Takapelti eli yläpuolinen kouru ottaa vastaan lappeelta valuvan veden. Kaikkien pelleiden päälle tulee vastapelti, jonka yläreuna taitetaan muurauksen saumaan hiottuun uraan.
Jos piippu on lappeen suunnassa leveämpi kuin noin 80 cm, pelkkä takakouru ei riitä. Tällöin piipun yläpuolelle rakennetaan vedenjakaja eli satula, joka jakaa veden ja lumen piipun sivuille. Suomen talvessa tällä on suuri merkitys, koska piipun yläpuolelle kertyy lumipenkka ja sen sulamisvesi patoutuu muuten suoraan juohteeseen.
Juohteen tiivistys eri katemateriaaleilla
Tiilikatolla sivupeltien täytyy mukailla tiilen profiilia. Betonitiilen ja savitiilen aaltoon muotoiltava pelti on peltisepän käsityötä, ja moni tiilikatto tiivistetään taipuisalla helmalla. Ennen käytettiin lyijyhelmaa, nykyään yleisesti lyijyttömiä alumiini-butyylihelmoja, kuten Wakaflexia. Helma painellaan tiilen muotoon ja sen päälle tulee vastapelti. Jos vanhalla tiilikatolla vain pellitys vuotaa, sen voi usein uusia ilman koko katon purkamista, ks. vanhan tiilikaton kunnostus ilman koko katon uusimista.
Konesaumakatteella piipun pellit liitetään katteeseen saumaamalla, ei ruuvaamalla eikä niittaamalla vaakasaumojen kohdalta. Hyvä peltiseppä tekee piipun yläpuolelle kourun, jonka reunat taitetaan konesauman alle. Profiilipeltikatolla tiivistykseen käytetään profiilin muotoon leikattuja tiivisteitä ja pellin alle aluskatteen nosto piipun kylkeen.
Huopakatolla ja kumibitumikatteella piipun juureen asennetaan ensin kolmiorima, jonka päälle bitumikaista nostetaan piipun kylkeen 150-300 mm. Kaistat hitsataan tai liimataan, ja yläreunan suojaa vastapelti. Tasakatoilla nosto tehdään korkeampana, koska lumi ja vesi seisovat pinnalla pidempään.
Kaikilla katteilla aluskate nostetaan piipun ympäriltä ylös ja ohjataan vesi piipun yläpuolelta sivuille. Jos pellitys pettää, aluskate on viimeinen suoja ennen yläpohjan eristettä.
Myytti: massalla saa pellityksen tiiviiksi
Yleisin väärinkäsitys on, että vuotava juohde korjataan kitillä tai silikonilla. Bitumikitti ja ulkosaumamassat pysyvät joustavina yleensä vain 2-5 vuotta. Pakkasyöt, UV-säteily ja piipun ja katon välinen liike irrottavat massan muurauksesta, ja raosta pääsee vesi entistä huomaamattomammin.
Kitti on oikeassa paikassa vain apuaineena, esimerkiksi vastapellin uran tiivistyksessä. Kokenut kattoasentaja katsoo ensin, miten vesi kulkee pellityksessä. Jos vesi ohjautuu limityksellä alaspäin, massaa tarvitaan hyvin vähän. Jos pellitys on mahdollinen vain kitin varassa, rakenne on väärin tehty.
Vuoto ei aina tule pellityksestä
Moni uusii pellitykset ja huomaa seuraavana syksynä saman kosteusläikän. Syy voi olla piipussa itsessään. Rapatun piipun halkeamat, rapautuneet saumat ja huokoinen tiilimuuraus imevät vettä, joka valuu muurauksen sisällä pellityksen taakse. Myös piipun yläpään betonikansi ilman tippanokkaa tai haljennut piippuhattu päästää vettä hormin sisään.
Ammattilainen aloittaa tarkastuksen ylhäältä: piipun kansi, muurauksen saumat, rappaus ja vasta sitten pellit. Ullakolta katsotaan, onko kosteus piipun pinnassa vai aluskatteen alla. Tämä erottelu säästää helposti 1000-2000 euron turhan työn. Läpivientien tiivistyksestä yleisemmin kerrotaan artikkelissa kattoläpiviennit hormeille ja ilmanvaihdolle.
Mitä savupiipun pellitys maksaa
Kattoremontin yhteydessä tehtynä omakotitalon yhden piipun uusi pellitys maksaa tyypillisesti 400-1200 € materiaaleineen. Erikseen tilattuna hinta nousee usein 800-2000 euroon, koska siihen sisältyvät telineet tai nostin, vanhojen pelleiden purku ja katteen avaaminen piipun ympäriltä. Leveä piippu, jossa on vedenjakaja, tai jyrkkä mansardikatto nostavat hintaa.
Pelkän pellitystyön voi teettää myös peltiliikkeellä, jossa peltisepät taivuttavat osat mittatilauksena. Jos samalla korjataan aluskatetta, katetta tai piipun rappausta, kattoliike hoitaa kokonaisuuden yhdellä vastuulla. Muuraustyöt kuuluvat muurarille tai remonttipalvelulle, ja tämä kannattaa sopia tarjousvaiheessa.
Yleisimmät virheet piipun pellityksessä
Kattokorjauksissa toistuu samoja virheitä vuodesta toiseen:
– Vastapelti kiinnitetty pintaan eikä saumaan hiottuun uraan, jolloin vesi valuu pellin taakse rappausta pitkin.
– Vedenjakaja puuttuu leveästä piipusta, ja keväällä sulamisvesi patoutuu takakouruun.
– Sivupellit ruuvattu läpi vesikanavasta, jolloin jokainen ruuvi on vuotokohta.
– Sinkitty pelti kosketuksessa kuparin kanssa tai lyijyhelma alumiinin vieressä, mikä aiheuttaa korroosiota. Pellin ruostumisesta lisää artikkelissa peltikatteen ruoste – ennaltaehkäisy ja korjaus.
– Aluskatetta ei nostettu piipun kylkeen, joten pienikin pellityksen vuoto kastelee eristeen.
Yksi tunnistettava esimerkki: 1970-luvun rintamamiestalossa Tampereen seudulla on betonitiilikatto ja rapattu piippu, jonka juurella on vuosien varrella kitattu juohdetta kolmesti. Ullakolla piipun kyljessä on tummia valumajälkiä ja aluskatteessa reikiä. Kestävä korjaus tehdään purkamalla tiilet piipun ympäriltä, uusimalla aluskatteen nosto, asentamalla taipuisa helma ja hiomalla vastapellille ura saumaan. Kittiä ei tämän jälkeen tarvita.
Pellitys ja kattoturvallisuus
Piipun pellitystä uusittaessa kannattaa tarkistaa myös nuohoojan kulkureitti. Pelastuslainsäädäntö edellyttää, että nuohooja pääsee turvallisesti piipulle, mikä tarkoittaa käytännössä lapetikkaita ja kattosiltaa piipun viereen. Kun kate on avattuna, kiinnikkeet saadaan kunnolla runkoon asti ilman ylimääräisiä läpivientejä.
Lumiesteet piipun yläpuolella vähentävät lumen painetta pellitykseen. Pohjois-Suomessa ja sisämaassa, joissa Eurokoodin lumikuormat ovat suurimmat, tämä pidentää pellityksen ikää selvästi.
UKK – savupiipun pellitys
Kuinka kauan savupiipun pellitys kestää?
Hyvin tehty sinkitty tai pinnoitettu teräspellitys kestää 30-50 vuotta, kuparipellitys selvästi pidempään. Kittiin perustuva korjaus kestää yleensä vain 2-5 vuotta.
Voiko pellityksen uusia ilman koko katon uusimista?
Voi. Katetta avataan piipun ympäriltä noin 0,5-1 metrin alueelta, aluskate korjataan ja pellit uusitaan. Tiili- ja peltikatoilla tämä onnistuu usein ilman muutoksia muuhun lappeeseen.
Mihin vuodenaikaan pellitys kannattaa tehdä?
Parhaiten työ onnistuu touko-syyskuussa, kun bitumituotteet tarttuvat ja muurauksen ura voidaan tiivistää kuivalla säällä. Akuutti vuoto korjataan väliaikaisesti myös talvella, mutta pysyvä korjaus jää lämpimälle kaudelle.
Ennen kuin pyydät tarjouksen
Selvitä ensin, tuleeko vesi pellityksestä vai piipusta itsestään. Ota kuvat ullakolta ja piipun yläpäästä, kerro katemateriaali ja piipun leveys ja pyydä tarjousta, jossa on eritelty vastapellin urakiinnitys, aluskatteen nosto ja tarvittaessa vedenjakaja. Kun nämä kolme asiaa ovat tarjouksessa mukana, juohteen ei pitäisi vuotaa vielä vuosikymmenienkään päästä.